lauantai 30. tammikuuta 2016

Hyvä työyhteisö


Onko minun työyhteisöni hyvä?


Miten sinä viihdyt työssäsi? Mitä duuniin kuuluu? Oletko ollut kauan ylenemättä samassa pestissä? Paljo saat liksaa tuosta työstä? Millainen porukka siellä on? Onko pomo oikeudenmukainen? Kauanko aiot olla tuossa samassa työporukassa, eikös vaihtelu tekisi hyvää? Ole onnellinen, kun sinulla on töitä, oli sitten työ ja työporukka millaista hyvänsä!
Ovat ehkä tyypillisempiä kysymyksiä ja tokaisuja meille tuttaviltamme, ystäviltämme, sukulaisiltamme.

Onko minun työporukka, -yhteisö, -pari, -tiimi hyvä? Onko se hyvä työssä? Onko se hyvä ihmissuhteissa? Onko se kannustava? Onko se turvallinen? Onko sinne porukkaan kiva mennä päivästä toiseen? Olenko sitoutunut siihen mitä teen työkseni? Hyvä - parempi - paras, vastaus riippuu myös aina kysyjästä. Vastaammeko itsellemme tähän kysymykseen aidosti?

Tätä kysymystä olisi tutkailtava työnteon lomassa. Työyhteisöt ovat hyvin erilaisia, eri kokoisia, eri tarkoituksiin soviteltuja ja erilaista johtamista omaavia. Yhteisö, jossa minä työskentelen, kuinka hyvin tunnen toiset työskentelijät? Kuinka perehtynyt olen työpaikkani visioihin ja toimintatapoihin? Mikä minun osuuteni onkaan tämän työn myötä juuri tässä työyhteisössä? Olenko ajatellut työtäni tässä työpaikassa kokonaiskuvallisesti koko organisaation osalta? Kuulunko useampaan ryhmään tai tiimiin ja onko minulla millaisia vaikutusmahdollisuuksia? Myös se, kuinka minä ajattelen sanan hyvä, hyvä on jokaiselle oma käsite.

- Työyhteisön käsite; työyhteisöllä tarkoitetaan ihmisten muodostamaa, perustehtävän tekemistä varten perustettua pientä tai isoa kokonaisuutta. Perustehtävä määrittelee työyhteisön merkityssisällön. Perustehtävä ilmoittaa, miksi yhteisö on olemassa ja mikä sen tehtävä on. Sana merkityssisältö viittaa miten mielessämme ymmärrämme asioita. Työyhteisö perustetaan suorittamaan jotakin tehtävää ja siihen kootaan ihmiset, työskentelijät, jotka suorittavat kyseiset tehtävät (Kyrönseppä Ulla, 2012).

Hyvä työyhteisö on joustava, neuvotteleva, ajassaan pysyvä, tuottoisa, hyvin toimeen tuleva, muutoksiin sopeutuva, antoisa työntekijöilleen, haastava hyvällä tavalla, inspiroiva, hyvää energiaa luova, kohtelias ja ymmärtäväinen, työhön ohjaava, asiallinen tai jopa hauska, täsmällinen, motivoiva. Luetteloon voisi laittaa paljon muitakin työhön, johtamiseen ja tuloksellisuuteen liittyviä tekijöitä. Minun työyhteisöni on nyt minun työosaamiseeni ja haasteisiini vastaava, opettava ja kannustava oppimaan koko ajan uutta. Tilanteet kuitenkin elävät ja muuttuvat koko ajan tässä haastavassa maailman tilanteessa ja tulosvastuussa sekä kannattavuudessa.

Työyhteisössä kokemustiedon jakaminen on tärkeää. Jokainen meistä tuo oman osaamisensa työpaikalle. Kun pystymme hyödyntämään jokaisen vahvuuksia, meidän työyhteisö tekee silloin hyvää tulosta. Kokemustiedon jakamisen vaikeus on kuitenkin osalle työntekijöistä arkea. On ihmisiä, jotka eivät osaa jakaa asioitaan. He ajattelevat asiat mielessään ja toimivat, eivät kerro ajatuksiaan muille työn sujuvuudesta. Omia henkilökohtaisia asioita ei tarvitsekaan jakaa, mutta se, kuinka osaat työn ja ne pienet yksityiskohdat, mitkä oleellisesti liittyvät juuri tehtävään. Kun pystyt jakamaan pikku-osaamistaitosi, voit huomata, että siitä on kaikille paljon hyötyä! Me suomalaiset olemme kateellisia toisillemme, tämä on oppimisen paikka meille kaikille. Oman osaamisen jakaminen muille, ei ole sinulta itseltäsi piiruakaan pois, vaan täysin toisinpäin.

Tunteiden kohtaaminen on myös äärimmäisen tärkeä työyhteisöissä. Millä tavalla reagoit , kun työ ei nyt tänään mennytkään ihan "putkeen"? Tai saat neuvoja, jopa huomautuksia. Lasketteletko ärräpäitä tai huudatko, kun voisit ottaa asiat isoina oppimisen paikkoina ja kiitollisena vastaan. Ammatista riippuen, voit myös olla tilanteessa, jossa sinun tulee jaksaa seisoa vaikka kuolevan potilaan vierellä, kuunnella tai olla vaan olemassa surematta potilaan asiaa. Tunneskaala on valtava, ammatista riippuen. Olemmehan luontaisesti hakeutuneet tietyille aloille työskentelemään omien mieltymystemme ja kutsumuksiemme kautta. Suojelemme ammatti-identiteettiämme.

Osaaminen kaikkinensa perustehtävää peilaten. Jatkuva kokemuksista oppimisen halu ja tahto. Koko työyhteisön kehittäminen koulutuksineen, kursseineen, kokeiluineen. Oppimiskyky on myös jokaisella omanlainen. Kaikki eivät opi yhtä nopeasti uutta tai omaksu sitä samaan tahtiin. Toinen tarvitsee osaamiseensa visuaalisuutta ja toinen hyvin johdonmukaista konkretiaa, sekä kaikkea siltä väliltä.
- Oppimisen perimmäinen kysymys koskee sitä, miten ihminen itseään johtaa. Millaisella otteella, millaisella uskolla, millaisella arvopohjalla ja millaisella arvopohjalla ja millaisella johdonmukaisuudella, millaisella realismilla ja millaiselle kehitysenergialla (Lonka, Saarinen 2000).
Me osaamme hurjasti erilaisia asioita jo luonnostaan, erottelemme sitten osaamisemme työhön, jota teemme. Käytämme monipuolisesti taitojamme ja kokeilemme rohkeasti, näytämme osaamisemme muille. Hyvässä työyhteisössä osaaminen ja onni jaetaan!

Työnjohdon suhtautumisesta ja taidoista johtaa työyhteisöään ei varmaan puhuta pelkästään hyvää. Työnjohdon täytyy myös olla johdonmukainen. Heistä on kiinni lopulta se suuri ymmärrys työyhteisössä, osaamisen jakamisen taidot ja työn sujuvuus. Se että työntekijät ovat palkattu tekemään sitä työtä jota he hallitsevat tai osaavat loistavasti, että keskusteluyhteys ja neuvottelut sujuvat joustavasti, että rakenteet ovat mietitty toimiviksi, että johto itse myös osallistuu ja ottaa vastuuta päätöksistään. Työnjohto on järjestänyt terveydenhuollon toimivaksi, koulutusmahdollisuudet toteutettavaksi, huolehtii että palkka juoksee ja muistaa kannustaa. Työnjohto on lähellä työntekijää, ei jossain koskemattomissa kerroksessa seitsemän. Tarkoitan tällä sitä, että hän on myös osa työtä, osana tapahtumia ja näyttää kasvonsa sekä pitää yllä keskusteluyhteydet kaikkien kanssa. On kohtelias ja ymmärtäväinen. Paljon, paljon muuta, mutta ihminen siinä kuin muutkin!

Minun oma hyvä työyhteisöni on paljon tätä, paljon muuta ja paljon ei tätä ja paljon kaikkea yhdessä. Paljon mahdollisuuksia antava ja naurava! Se riittää minulle nyt, ja maailma näyttää mitä se näyttää ajallaan!




sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kuulemme hiljaisia kehotuksia


Reagoinko omaan tuntemukseeni ja opettelen kuuntelemaan sisimpääni


Eräänä päivänä sattui monta "hassua" juttua.................
Nuori isä lapsensa kanssa pyysi virtaa pakkasella autostani, en suostunut huonon auton akun vuoksi.
Odotin vierasta väärällä asemalla.
Parkkeerasin autoni aivan väärin vinoparkkiin.
Ajoin melkein vastaantulevien kaistalle risteyksessä.
Kaikki nämä tapahtui noin kahden tunnin sisällä.

Jäin ajattelemaan pientä poikaa isänsä kanssa. Miksi ihmeessä en auttanut?? Oliko niin tarkoitettu? Mistä minä sen tietäisin. Tunne siinä tilanteessa itselläni oli voimakas, aja eteenpäin. Asia kuitenkin jäi vaivaamaan mieltäni, kiltti kun olen. Saiko isä apua? Ehtikö hän ajoissa sinne, minne oli menossa? Mitä kaikesta seurasi? Eihän se minulle kuulu, mutta jokin kosketus asioihin oli kuitenkin. Siksi aivomme käsittelee näitä asioita.
Työssämme useasti ohitamme toisen pyynnöt ja toiveet. Jääkö työyhteisössä samalla tavalla asiat mietityttämään? Tietenkin jollain tasolla. Tuommeko ne uudelleen esille joissain tilanteissa? Olisiko selvitty myöhemmiltä harmeilta, hankaluuksilta, jos olisimme kuunnellet pyyntöä itsemme kautta, ajatellen sen seurauksia. Jäikö asia vaivaamaan sinua pitemmäksi aikaa, kuuletko korvissasi toiveen, jonka tyrmäsit vai näetkö tilanteen kenties silmissäsi sen jälkeen? Tunnetko syyllisyyttä?

Ajatuskatkos vieraan hakemisesta juna-asemalta oli seuraava tilanne. Hän oli ilmoittanut viime tipassa tulevansa linja-autolla. Oletin siis aiemman tiedon pitävän paikkaansa, koska en ollut nähnyt uutta viestiä. Parkkeerasin autoni "poikittain" aseman eteen. Olinko asettanut autoni jo kuvaavasti poikittain? Asia selvisi puhelimitse. Ajoin toiselle asemalle.
Oliko tämä harha-askel tarpeellinen tehdä jonkin oivalluksen vuoksi? Tai oliko tämä silkkaa huolimattomuutta? Oliko tässä jokin viesti tulevasta yhteistyömahdollisuudesta juuri tämän ihmisen suhteen? Joku sanoisi ajatuksista, pelkkää hölynpölyä! Mutta onko?
Vaikeuksien ja kiertämisen kautta hyvään mieleen, sanoisin! Työssä kuvainnollisesti tällainen tilanne voisi olla viesti oman huolellisuuden tarkastaminen. Tilanne, kuinka tunne olisi hyvä pystyä kuuntelemaan rauhassa, usein se on oikeassa. Tiedostamaton kolkuttaa. Väärin parkkeeraus autolla voi olla sinulle huomautus väärästä ajoituksesta, huomion puutteesta tai vaikka vääränlaisista omista asenteistasi tuntematonta kohtaan.

Lähtiessäni korjaamaan tilannetta asemalta toiselle, ajoin risteyksessä väärin. Tuttu risteys ja holtitonta menoa! Tarkasta suunta, huutaa sisäinen ääni! Niin siis oikea kaista, tai sitten paljon syvempää. Huomio muut vastaantulijat, odotettavissa olevat äkilliset tilanteet. Älä oleta selviäväsi ilman naarmuja. Selvisin, ei ollut muuta liikennettä! Oikeaan suuntaan kulkeminen on meille aina tärkeää tarkastaa aika-ajoin. Kun useampia samankaltaisia varoituksia tulee eteen, kellot soi sisälläsi ja kuunteletko sitä ääntä? Tilanne voi olla työssäsi tai vapaa-ajallasi ajankohtainen tarkastettava asia.
Miksi joskus tuntuu siltä, ettei tämä kannata, etten ole tehnyt oikein, etten nyt toiminut asiallisesti tai se voi olla mitä muuta huomioitavaa tahansa!

Kirjassa Työyhteisön työnohjaus 2012, on kohta jonka haluan jakaa tähän yhteyteen.
Yhteisön tunnemaailmaa voi edistää kulttuurilla, jossa huomioidaan toiset jäsenet arvostavasti. Yhteisössä voidaan viljellä niin sanottuja kulttuuritunteita, jotka synnyttävät mielihyvän kokemuksia (Perheentupa 1995):
  • luottamus ja rakkaus edistävät liittymistä ja yhteenkuuluvuutta ja vahvistavat avoimuutta ja vuorovaikutusta
  • kunnioitus saa ihmisen tuntemaan olevansa arvostettu ja suhtautumaan palautteen antamiseen lahjana
  • ilo rentouttaa sekä yhdistää, ja huumori usein myös mahdollistaa vaikeiden asioiden ilmaisun ja kestämisen
  • suru voi yhdistää myötätunnon ilmaisun kautta
  • rohkeus pitää toivoa yllä, vaikuttamisen ja muutoksen mahdollisuuksista ja ilmaisee vastuunkantamista omista tunteista
  • kiitollisuus vähentää kilpailua ja kateutta ja edistää erilaisuuden ymmärtämistä.
Miksi otin nämä seikat juuri tähän hiljaisen kehotuksen kuunteluun on, oman sisimpämme tutkiskelun tärkeys kaikkeen siihen mitä ympärillämme myös tapahtuu ja annamme tapahtua. Nämä edelliset seikat ovat yhteydessä kaikkiin työyhteisöjen hyvinvointi- tai epäonnistumistilanteisiin. Heijastavat välillä meitä tietämättämme paljon ulkoisia merkkejä ajatuksistamme, meistä ihmisinä ja työtovereina, johtajina tai yhteisöön yleisesti kuuluvina tekijöinä.

Tunneäly liittyy myös hyvin oleellisesti hiljaisten kehotusten kuuntelemiseen. Käsitteenä Tunneälyn teki 1990-luvun puolessa välissä tunnetuksi journalistipsykologi Daniel Goleman. Tunneäly voidaan jakaa yksilön sisäisiin tunneälyllisiin tekijöihin ja yksilön vuorovaikutus- ja ihmissuhdetekijöihin. Goleman taas on tehnyt tunneälyn osa-aluejaoksi viisi tekijää;
  • tietoisuus omista tunteista
  • tunteiden hallinta
  • itsensä motivointi
  • empatia
  • ihmissuhteiden käsittely ja hallinta
Työnohjaus - ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä 2011.

Pyrin tässä sanomaan omalta osaltani asioita, joita olen huomioinut itse omassa kehityksessäni työyhteisöön kuuluvuuden suhteen. Me kokonaisuudessamme ja ajatuksissamme opettelemme koko ajan hiljaisten äänien kuuntelua terveellä ja luonnollisella tavalla. Luottamuksen kasvattaminen itseä ja itsenäisenä toimimista ajatellen auttaa yhteisöllisyyteen, mutta myös pönkittää positiivisesti sinua itsenäiseen harkintaan ja ratkaisuihin. Tunteidemme positiiviset seikat huomioiden olemme todellisia taistelijoita hyvässä!

Harjoite;
Istu rauhallisessa paikassa ja sulje pehmeästi silmäsi. Kuuntele hengitystäsi.
Kuulostele mihin tunteesi sinua kuljettaa, mitä asioita se sinulle tuo nyt eteen. Ota kiinni ensimmäisestä tunteesta ja pysähdy asian kanssa. Mieti miksi juuri tuo tunne nousi. Mitä se haluaa sanoa minulle? Katso asiaa hiljaa rauhassa. Ota oivalluksesta kiinni, jos sen saat!
Tutkiskele tilannetta jonkin aikaa ja palaa ajatuksissasi tähän hetkeen takaisin, rauhassa. Kirjaa tuo tunne ylös jonka sait mietittäväksesi. Kunnioita hiljaista sisäistä kehotustasi!



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Onnellinen työntekijä


Olen onnellinen, minulla on työtä!



Tässä yhteiskunnassa, tässä tilanteessa, en voi kuin huokaista onnesta työni suhteen!
Minä olen luonut työni itse, työparini kanssa. Kaikki alkoi ajatuksesta, jotain tarvitsee tehdä......
Sitä jotain suunniteltiin, valmisteltiin, organisoitiin, tehtiin ja saatiin hyvä aloitus. Sillä onnella ja ilolla ei silloin ollut rajoja! Onnellinen voi olla hyvin pienistä asioista, kun niitä on monta, siitä syntyy onnellisuuden kehä. Onni ja ilo vie meitä aina eteenpäin hyvällä energialla. Väitä, että se hyvä energia tarttuu muihin ja siitä syntyy jälleen uutta onnea. Onni ja ilo laajenee. Tyytyväisyys on kiinni siitä, miten korkealle olet tavoitteesi asettanut. Aina voi tavoitella taivaita, mutta pienen kiven kääntäminen on jo suuri asia.

Onnellinen ihminen säteilee, luo ympärilleen hyvää, koska onni sisältää intuitioon luottamista, hyvään uskomista, tyytyväisyyttä ja tietenkin tiedostamattomia tulevia onnen hetkiä. Pienet vastoinkäymiset eivät onnea kaada! Saamme aikaan vastoinkäymisistä silloin voimaa ponnistaa vieläkin voimallisemmin, uutta onnea kohti.

Usko siihen että tiedostamattomasta voi onnellisuuden aikana nousta paljon hyviä oivalluksia, koska silloin ihminen on valmiimpi ottamaan sisäisiä tuntemuksiaan vastaan kehittävällä tavalla. Ajatukset ja unelmat sekä ideat ovat kukkeimmillaan! Luottamus omaan sisäiseen ääneen on ratkaiseva tekijä, mitä asioita otat käyttöön ja alat toteuttaa, ymmärtää ja elää sen toiveen mukaan.

Työnteon onnellisuus toki riippuu lukemattomista syistä ja seikoista. Millaisen yhteisön kanssa olet tekemässä, miten sinuun luotetaan ja annetaan kasvaa työssäsi, oletko tyytyväinen siihen mitä voit ja saat tehdä, mitä tavoittelet työlläsi ja palveleeko se sinun toiveita työstä ja sen sopivuudesta juuri sinulle. Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, miten laajasta asiasta on kysymys. Jokainen meistä kokee työnsä onnellisuuden omalla yksilöllisellä tavallaan ja voimallaan. Työyhteisön huomioiden, onko sinun mahdollista olla onnellinen juuri tässä työssä, vai onko ajatuksesi jossain muualla tai kaipaatko jotain enemmän? Hiljenny, ajattele rauhassa ja kokoa vaikka paperille ylös mikä sinulle tuo onnellisuutta työssäsi?
Mieti myös ne asiat, jotka syövät ja tuhoavat onnellisuutta työssäsi! Kokoa näistä yhtälö, jota tutkiskelemalla voit saavuttaa itsellesi tärkeää tiedostamatonta tietoa jaksaa työelämässä ja tehdä työtä tämän yhteiskunnan eteen ja kanssa.

Itse, sinä, ajatukset, voimavarasi, toiveesi sekä haaveesi, tietous mitä haluat saavuttaa on avaimesi jaksamiseen ja hyvinvointiisi!

Ota tiedostamaton käyttöösi lempeästi ja vaali sen tuomaa uutta näkökantaa tai vahvistavaa voimaa.

                            
 
 
                               Kuka olet mielikuvallisesti
                               Missä olet mielikuvallisesti
                               Kenen kanssa käyt tärkeimmät keskustelusi mielikuvallisesti
                               Kenen edessä sinut arvioidaan mielikuvallisesti
                               Kuka määrittelee onnistumisesi ja epäonnistumisesi mielikuvallisesti
                               Oletko mielikuvallisesti;
                               "suhteellisen lahjaton" vai
                               "monin tavoin lahjakas"
                               "kissa joka aina putoaa jaloilleen", "suomalainen järkäle",
                               "The Man" vai "Maija Meikäläinen"
                                       -Muodonmuutos