Mikä hiljainen tieto?
Hiljainen tieto ei ole useinkaan sanallista eikä huomion kohteena olevaa tietoa. Se on hyvin henkilökohtaista, kuten kehon ja kokemuksen tietoa, jota on vaikeaa jakaa toisille. Se voi sisältää jonkin taidon, esimerkiksi informaatiotulvan kuinka ommellaan mekko. Tätä ei ole helppoa selostaa puheella ja kädestä pitäen näyttäminenkin on vaikeaa. Käsitteen on luonut alun perin filosofi Michael Polanyi. Taustalla on ajatus, että tiedämme enemmän kuin osaamme ääneen puhua. tekijä ei aina osaa puhua ratkaisuistaan eikä myöskään kuvata niiden perusteita toisille ihmisille. Hiljaisen tiedon käsitteen suomalaiseen keskusteluun on tuonut Hannele Koivunen teoksessaan Hiljainen tieto (1997), jossa hän käänsi englannin tacit knowledge- käsitteen tällä tavoin. Koivunen sisällyttää hiljaiseen tietoon kaiken sen geneettisen, ruumiillisen, intuitiivisen, myyttisen, arkkityyppisen ja kokemusperäisen tiedon, jota ihmisellä on, vaikka sitä ei voi ilmaista sanallisesti (Wikipedia).
Hiljainen tieto on osa tiedostamatonta tietoa, sen ydin, tai sen kuori - miten kukakin sen käsittää, työstää, tavoittaa tai osaa hallita. Hiljainen tieto meissä on eri elämänvaiheissa erilaista, kehityksestämme riippuen, työstä riippuen tai elämäntilanteistamme riippuen. Keräämme hiljaista tietoa elämämme ajan eri aloilta. Aina tämä ei ole tiedostettua. Taito ottaa tämä käyttöön tulee kokemuksemme kautta. Hiljaisen tiedon voi myös stressi, tai kohtalokas tapahtuma "räjäyttää" esille. Näissä samoissa tilanteissa se voi kuitenkin myös kätkeytyä entistä syvemmälle.
Lukiessani Leila Simosen kirjaa Loisto, ajattelin että sillä on todella oikea nimi! Kirja on mahtava "innoitus" hyvään ja positiiviseen ymmärrykseen, havahtumiseen kuinka syvällä pakko-tilanteissa me ollaan tänä päivänä yhteiskuntamme tilanteen vuoksi. Kirjassa esimerkiksi Hannele Koivunen on tuonut keskusteluun käsiteen hiljaisesta tiedosta. Kun joku istuu työhuoneessaan vain pohtimassa sen sijaan, että "tekisi jotain tuottavaa" on vaikeaa mieltää hänen kasvattavan hiljaisia taitojaan. Usein ongelmien ratkaiseminen edellyttää, että pysähdymme ja meditoimme. Kiireessä uudet ajatukset ovat vaikeita. Vaikka kehitämme kognitiivista tietoa kursseilla tai koulutuksissa, hiljainen tieto ei silloin kehity. Moni yritys unohtaa tämän suunnitellessaan koulutusohjelmia. Tänä päivänä menestyvä yritys tarvitsee eheitä, voimaantuneita ihmisiä, ja eheys kasvaa vain pohdiskelun ja hiljaisuuden avulla. Yritykset voisivatkin risteilyjen sijaan suunnata tyky-päivät hiljaisuuden opettamiseen ja sen tuomaan voimaan.
Maailmassamme on tällä hetkellä tietotulva, joka on paradoksi, jolloin me etsimme selkotiedon ohella hiljaista tietoa, elämän viisautta ja ymmärrystä. Sähköinen viestintä ja "smooltook" ei lisää viisautta tai erilaisuuden ymmärtämistä. Hiljainen tieto on meidän henkinen pääomamme, se kirkastuu ja kasvaa ajan kuluessa, opin kuluessa ja se on meidän osaamisemme ydin. Hiljaisen tiedon Valtatie on informaatioähkyn- ja sälän vastavoimaa. Sitä voi kuvata sisäisenä puheena, mielen liikahduksilla, oivaltamisilla sekä mielen maailman elämyksillä.
Monet meistä hakeutuvatkin vapaa-ajallamme luonnon helmaan, mökeille onkimaan tai istumaan laiturille, marjastamaan tai vaan vetämään verkkarit jalkaan. Suomalainen saunaperinne tai pilkillä istuminen ovat myös oivallisia hiljaisen tiedon äärellä olo hetkiä! Silloin hiljainen tieto ikään kuin valuu ihmiseen, kun on kaksin itsensä kanssa.
Olemisen tilassa aika pysähtyy, sielu lepää (niin kuin sanotaankin). Oleminen parantaa meitä, antaa tilaa ajatuksille ja tunteille, aisteille sekä fantasioille. Hiljainen tieto on luovuuden pari ja edellytys. Ilman hiljaista tietoa yhteiskuntamme on vain tyhjä tasku, koska vain kova ja pehmeä tieto yhdessä luo jotain uutta! (Simonen 2000).
Me jokainen omaamme sellaisia taitoja, valmiuksia ja osaamista, joita emme tunnista itsessämme. Työpaikalla syntyvät pelot ja ahdistuneisuus vaikuttavat suorituksiin ja lamauttavat meidät. Osa meistä reagoi kiperiin tilanteisiin jännittämällä, toiset taas alkavat käyttäytyä aggressiivisesti, kokevat stressiä ja sairastuvat. Meidän tulisi saada tarpeeksi tukea ja ymmärrystä työyhteisöissämme, että hiljaisetkin uran uurtajat huomioitaisiin. Meillä kaikilla on heikkoja ja vahvoja osa-alueita. Taidokas työnjohto osaa hyödyntää nämä asiat. Nostaa esiin hiljaista tietoa vaikkapa rauhallisilla keskusteluilla tiimeissä tai työnantajan kanssa. Monella meistä on voimaantumisen esteitä, joita tulisi purkaa. Nämä asiat eivät purkaudu kiireessä ja paineessa. Työntekijää tulee arvostaa, kiittää ja kunnioittaa hänen työpanostaan. Tämä valitettavasti tuntuu melko absurdilta tässä yhteiskunnassa.
Kun organisaatiot käsitetään kulttuurina, humanistisuus valaisee organisaatiota. Humaanisuus antaa meille rohkeutta kohdata organisaation jäsenet täydellisinä ihmisolentoina roolien sijaan. Kulttuuripainotteisen lähestymistavan ansiosta ihmisiä kohdellaan moniulotteisina persoonina mieluummin kuin mekanistisen systeemin osakomponenttina. (Alen ja Kraft 1982.)
Tämä ymmärrys tulisi olla kaikilla aloilla työnjohdossa sekä työympäristössä kokonaisuudessaan!
Tutki hiljaista tietoa itsessäsi rauhoittumalla ja kuuntelemalla sisintäsi mitä se sinulle kertoo. Tutki sitä tapaa, miten suhtaudut erilaisiin tilanteisiin ja työkavereihin. Luota omaan viisauteesi ja ota se rohkeasti käyttöösi. Älä pelkää vastarintaa tai epäilyjä. Ole oma itsesi, vaikka työ ahdistaisikin. Nauti hyvästä työyhteisöstä täysin rinnoin. Vaadi hyvää työnohjausta!
Ota tietosi kokonaisuudessaan käyttöösi!
Mihin jäljet sinua vie?
